1.4.2001 arjaworld@gmail.com |
Katso myös: Levykokonaisuuden arvio ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen
Arja Korisevan uusi albumi julkistettiin maanantaina 26.3.2001. Arjalla onkin viime viikolla riittänyt kiirettä median kanssa. Haastatteluja on tullut joka tuutista ja faneilla homma on ollut hieman kevyempää, mutta aikatauluttamatonta ja epävarmempaa - koko ajan on pitänyt olla varuillaan uusien haastattelujen ja ennakkotietojen varalta. Esimerkiksi kolmen - neljän radiokanavan yhtäaikainen kuuntelu ja tallennus varmuuden vuoksi taitaa olla ainoa varma tapa selvitä tällaisesta täydellisin havainnoin. Jos joku keksii menetelmän, jolla tällaista fanein taakkaa voisi helpottaa, idea on erittäin tervetullut varmaan kaikkien Arjasta kiinnostuneiden keskuudessa!
Mutta sitten takaisin levyyn - Helsingissä levyä oli saatavilla kaupoissa aina jo keskiviikkoiltapäivänä. Tosin silloinkin sellaisessa kaupassa, jonne en älynnyt mennä, joten itse pääsin kuuntelemaan ja arvioimaan Arjan uutta vasta 29.3. Kirjoitinkin heti ensivaikutelman perusteella levyarvion, jota lukiessa on huomioitava, että meikäläinen on melkoisen jäävi arvioimaan Arjan tuotteita verrattuna muuhun iskelmämusiikkiin.
Ensivaikutelma ei ollut odotusten arvoinen. Kovasti oli odotettu jotain uutta, mutta muutos oli lähinnä suuri kupla. Tilanne oli kuin osakemarkkinoilla, jossa nyt armottoman krapulan kanssa yritetään tyytyä hyvään tulokseen, joka ei olekaan hurjimpien odotusten mukainen. - Muuten laadukkaan albumin vastaanoton pilaisi se hype, jota tarkoituksella pumpattiin yleisöön viimeisen puolen vuoden aikana.
Levyn ensivaikutelma voi olla myöskin hyvä. Esimerkiksi "Rakastunut nainen" -levy (Sony, 1996) upposi minuun ensimmäisellä kuuntelukerralla kuin häkä - tohdin aikoinaan verrata sitä jopa nuoruusmuistojen värittämiin ensimmäisiin levyihin (Arja Koriseva, 1990 ja Me Kaksi vain, 1991)!
Mutta mitä itse lauluista, seuraavassa omat kommenttini uutuuslevyn lauluista erikseen, levykokonaisuuteen puuttumatta:
Ura | Laulun nimi | Arvioni | Kommenttini |
---|---|---|---|
1 | Sydämeni säästää aion sulle | + | Ensimmäisellä kerralla toivoi, että "toivottavasti tämä on vain huono alku", mutta pian tämän laulun mukava melodiakulku kohdassa "muille siitä lohkea ei palaakaan" -kohdassa vei sydämeni. Mielenkiintoista on se, että miksi tämä yksi biisi on masteroitu yhteen seuraavan biisin kanssa, kun muuten levyllä on selvät kappaleenvälit. |
2 | Kuuntelitko sydäntäs | - | Levyn nimilaulu on mielestäni huono - tasapaksua iskelmää ilman erityistä sisältöä sanoissa. Biisissä ei ole mitään sellaista normaalista poikkeavaa, joka saisi sen pysymään mielessä. |
3 | Sun armoillas oon | + | Sinkkulohkaisu on kärsinyt liiasta etukäteiskuuntelusta (vaikka sinkkuja ei minulle riittänytkään). Mutta rytmikkäät biisit uppoavat minuun lähes aina ja siksi sitä on kuunneltu. Hieman arastelin Laaksonen Petriä säveltäjänä, sillä edellinen Petrin teos Arjan ohjelmistossa ei mielestäni ole mikään hyvä (Turhaan sinut kadotin, 1992). Jari Puhakan sovituksessa (Tuttu Juttu Show, 15.2.2001) oli hyvä kohta rytmissä toiseksi viimeisessä kertosäkeessä kohdassa "lentävä lehti" - sitä jää kaipaamaan levyllä! |
4 | Tänä yönä | -- | Tämä laulu kuulostaa siltä, että tämä on tehty ennenkin! Sanoituksenkin jäädessä tarinattomaksi ei biisistä voi keksiä mitään hyvää - muuta kuin arvailla, mitä tuttuja lauluja kappaleen eri kohdat muistuttavat. |
5 | Aamuyö | 0 | Televisiossa esitettyä biisiä on tullut myös kuunneltua etukäteen. Laulu on hyvä, mutta hitaat biisit evät ikinä saa minulta täysiä, pisteitä. Olenkohan niin hektinen kaveri? Hyvä kohta "totta niin" |
6 | Niin monta kertaa | - | Taas yksi laulu, jossa ei ole mitään sanasisältöä, mutta ei myöskään sävelellisesti mitään, joka nostaisi laulun arvoa. Jäänee unohduksiin laulumassan joukkoon. Hakee Arjasta Arjan ääntä parhaimmillaan kertosäkeen toisessa "niin monta kertaa-a" -kohdassa. |
7 | Sydämessä jos sun | ++ | "Kantrisovitettu" biisi on biitiltään ehkä sieltä raskaimmasta päästä, mutta se sopii Arjalle kuin nenä päähän (ja kaunis nenä onkin). Kova rytmi saa minulta pisteet, ja sanoissa on hieman kerrontaakin. Tämän kuulimme livenä jo kuukausia ennen levyn julkistamista, ja se antoi odottaa levystä jotain todella upeaa. "Kantrilinja" olisi voinut olla hyvä idea koko levyllä - ainakin tästä laulusta olisi pitänyt tehdä single radiosoittoa varten. Tosin tämä biitti voisi olla vanhemmille iskelmän kuuntelijoille liian raskas, ja ehkä siksi singleä ei ole uskallettu tehdä. Kertosäe uppoaa päähän kuin kirves. Sellainen biisi, jota voi soittaa ripiitillä. |
8 | Muistojen joki | + | Ari-Jukka (terveisiä vaan nykyelämääsi) on varma tekijä. Kitara tulee aina esille (ainakin kuuntelijan muistoissa) A-J:n lauluissa ja sävelmät ovat värikkäitä. Tässä laulussa on rytmi, joka "luistaa alta pois"! Tämä biisi on "etuvetoinen". Kuunnelkaa - tuntuu siltä, että biitti kulkee koko ajan karkuun melodialta (lujempaa ja lujempaa). Mutta tällä kertaa se toimii (toisin kuin laulussa Pienet siivet, Sony 1996, joka muuten on sisällötön). Sanoituksessa on sanamukaisesti tarinaa, tosin pakkomielteenomainen "maitolaituri" hieman särähtää. Biisi, joka ykkösen tavoin paranee kuunneltaessa. |
9 | Joonatan | ++ | Kevyempi laulu, joka on kuin tehty Arjalle! Sanoissa on todella ihana tarina ja rytmi/sovitus on Hauska isolla hoolla. Käytetyt soudit ovat kivoja. Rytmillisesti varsinaiset säkeistöt ovat priimaa, kertosäe alkaa hieman vetelästi, mutta se ei ole haitannut enää kertaakaan ensimmäisen kuuntelun jälkeen tammikuussa. Tämäkin laulu kuultiin livenä aikaa sitten ja ensimmäisellä kuuntelukerralla rankkasin sen jopa "Sydämessä jos sun" -laulun yläpuolelle, vaikka tässä ei ole sellaista hakkaavaa rytmiä, josta yleensä pidän. Tässä laulussa on sitä jotain muuta. Tämä sopii Arjan imagoon kuin hymy naamaan - tämä laulu hymyilee Arjan tavoin. Laulu on rytmikäs, mutta kevyt, joten se sopii tilaisuuteen kuin tilaisuuteen: tämä laulu ei saa unohtua Arjalla koskaan! |
10 | Sylillinen kultaa | + | Laulu, joka on sävelellisesti melko mitäänsanomaton, mutta sanoitukseltaan rakastettava, sillä aihepiiri ei jää tylsiin aikuisten ihmissuhteisiin. Arjalle sopii myös laulut lapsista, onhan hän antanut (ja sydämellä toivon, että onkin todella) mediassa ihannoitavan kuvan rakkaudesta jälkikasvuunsa. Tämän laulu yhteydessä olisi vain suonut Arjalle laulun tunteen pienen lapsen kanssa jälleen uudestaan! Itseasiassa tämä laulu kaivaa sydämestä vaikka onkin iloinen - panee kuuntelemaan ja toivomaan parasta. |
11 | Lupaat muttet lunasta | -- | Nelosen tapaan laulu, josta voi yrittää tunnistaa vanhempia iskelmiä. Sanoituksessa on yrittänyt olla tarinaa, mutta se jää lyhyeksi. Sarjatuotetun iskelmän oloinen, unohtunee massaan. |
12 | Kuuntele | 0 | Kuusamo. Ulkomaalaista sävelmää ja suomalaista sanoitusta voisi myös verrata vanhoihin lauluihin. Vaikka sanoituksessa ei ole varsinaista selvää tarinaa, on kertosäkeessä itua, vaikka onkin hieman vetelä. Tälle ei voi antaa miinuksiakaan. |
13 | Yhtä anna en pois | - | Laulu, josta ei ole jäänyt mieleen mitään. Pakko se on uskoa - jostain syystä en muista tästä mitään positiivista, enkä myöskään pätkääkään sanoista tai melodiasta. Muistan, että sijoitin tämä heti iskelmien harmaaseen massaan ja näköjään syystäkin. |
Vaikka levy ei vastannut sitä kuplaa, jonka se oli 2 ½ vuodessa pumpannut, ei se turha teos ole. Muutama laulu tulee toivottavasti jäämään elämään aktiivisesti Arjan omaan ohjelmistoon. Tosin hittikappaletta ei taida täältäkään löytyä - luulen, että siihen ei ole syynä itse laulut, vaan se, että Arja ei yleensä ole onneksi ollut kiinnostunut sensaatiohakuisesta julkisuudesta, ja nykymarkkinoilla pitää repäistä kunnolla hittibiisin vuoksi, jonka jälkeen markkinat kyllästyvät nopeasti koko ilmiöön. Kuten on todettu, maailma on ilmeisesti muuttunut sitten viime vuosisadan iskelmähittien.
On muistettava, että Arja ja tiimi ovat tässäkin yrittäneet tosissaan hakea sitä täydellisyyttä. Se on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta. Ei ole mitään syytä unohtaa tämä albumia Arjan tuotoksien joukossa! Myös tätä levyä Arja on tehnyt rakkaudella. Jos Arja rakastaa tätä levyä, on se ollut tekemisen arvoinen. Meidän tulee muistaa kannustaa rouvaa eteenpäin ammatissaan. Kuunnellaan niitä lauluja, joista satutaan tykkäämään ja toivotaan Arjalle parasta!