Turuus 18.8.1997

Maanantaiaamu elokuun 18:tena oli kylmä, mutta sääennustukset lupailivat oivaa messusäätä. Pieni toivomus oli, että lämpötila ei nousisi neljännellekymmentä, kuten kävi Lahden messuilla reilu kolme vuotta aiemmin. Tällöin lähti ravintolateltasta seinät ja vähällä oli, ettei Fortunalta vaatteet.

Vaikka myöhästyin ensimmäisestä Expressbusista Helsingissä, saavuin ajoissa paikalle messualueelle ja siellä ravintolateltalle, jonka edessä oli jo runsas joukko ihmisiä jonottamassa sisällepääsyä päivän yksityistilaisuuden jälkeen. Fortunan roippeet teltan perällä vihjasivat oikean paikan valituksi, kuten myös ajan myötä tutuksi tulleet kasvot yleisön joukossa. Ihmisten massan siirtyessä sisään, aivan etummaiset paikat jäivät aluksi tyhjiksi. Päädyin sinne, sillä paikalla oli jo muitakin Arja-harrastajia. Eturivistä (likimain, jos niin voi pitkittäisistä pöydistä sanoa) oli sitten yritettävä hivuttautua tuolin kera hieman syrjemmälle, jotta ei erottuisi massasta.

Arjan ensimmäinen sessio alkoi ohjelman mukaisesti kello 14, jolloin hurja ei-lavalta kuulunut kuulutus esitteli päivän messutähden. Tämä messutähti olikin mukavasti pukeutunut jo perjantaina nauhoitetussa tv-konsertissa käyttämäänsä harmahtavaan iltapukuun, josta mainittakoon tuntomerkkeinä mm. ihana solmu puvun yläreunassa. Setti alkoi Mieli maailmoja juoksee -laululla ja toisena kuulimme "hieman rytmikkäämmän" Hymy vain.

Näpsäkkänä tyttönä Arja huomasi ilman teltan sisäpuolella olevan melko lämmintä, "lämmin taitaa siellä olla ihan istumallakin", eikä tyypillistä tanssimaanhoukuttelua Arja tehnyt. Yleisöä telttaan oli ahtautunut reilusti enemmän kuin oli istumapaikkoja. Onneksi järjestys pysyi kuitenkin yllä ja luultavasti kaikilla oli tilanteen sallima paras näkyvyys esiintymislavalle.

Ensimmäinen setti kului tietenkin turhankin nopeasti, vaikka oli tiedossa, että Arja esiintyy kolme noin puolen tunnin jaksoa. Setin jälkeen ainakin Arjaa seuraaville tuli kiire vaihtaa maisemaa, sillä luvassa oli vartin päästä päivän messuisännän, Turun Sanomien osaltolla suora TV-haastattelu TurkuTV:oon. Pari minuuttia ennen H-hetkeä järjestysmiehet saivat paikalle raahattua myös Arjan itsensä.

Ohjelman toisella esiintyjällä Turun Sanomien Jukka Saarisella ei ollut mitään tarvetta suojautua järjestysmiehin, vaikka käytti jäykkää Matti-Esko Hytösen juontotyyliä. Onneksi Arja oli kahden kameran edessä kuin aina muuallakin yleisön edessä, eli haastattelijan ei tarvinnut kuin ohjata puhe- ja nauruvirtaa. Arja kertoi mm. olevansa esiintyjänä täsmällinen:

   Fortunan poikien mukaan saavun esiintymispaikalle kolme minuuttia ennen esityksen alkua.

Viidentoista minuutin haastattelun jälkeen ilmeni, että yleisö ei ollut kovinkaan kiinnostunut seuraavasta haastateltavasta ja täten oli vielä ainakin 40 minuuttia aikaa tutustua pohjoismaiden suurimpien yleismessujen tarjontaan ennenkuin piti mennä uudelleen tutkimaan ravintolateltassa vapautuvia istuimia.

Ajoissa suoritettu saapuminen paikalle salli melko vapaan paikanvalinnan. Ryhmityimme porukalla suurinpiirtein samoille istuimille Arjan oikealle puolelle. Koska kyseessä oli normaali arkipäivä, verotti se todennäköisesti yleisölukuja ja osa saapui paikalle Turku-hallin varjoon vasta näihin myöhempiin esityksiin. Heihin kuului myös tuttuja, kuten Salon joukkue, mm. Tiina, Heidi ja Antti.

Toinen setti alkoi jo vuosia tutuksi tulleella Kattojen primadonnalla. Arjan ja Fortunan ohjelmisto mukailikin tuttua tanssikeikkojen ohjelmistoa. Valkoinen teltta päästi mukavasti sisäänsä myös luonnonvaloa, joten esityksen seuraaminen oli varsin miellyttävää. Tämä 16.20 alkanut puolituntinen jäi lopulta hieman lyhkäiseksi, sillä Fortunan oli ajoissa raivattava äänentoiston poikien kanssa lavalle tilaa Puolustusvoimien muotinäytöstä varten. Tässä välissä Arja kävi hakemassa takahuoneesta kortteja kirjoitettavaksi, vaikka edessä oli monta hurjaa ohjelmanumeroa.

Hetken päästä olikin näes vuoro siirtyä kullanhuuhdontapaikalle, jossa Arjaa odotti istuutuminen upeassa asussaan kahden karskin miehen väliin huuhdonta-altaan rannalle. Tuomarina toiminut Arja julisti lopulta nopeasti tapahtuneen huuhdonnan tasatulokseksi, eli molemmat huuhtojat saivat yhtä paljon Arjan lämpöä ja länsäoloa. Jälkimmäisenä hippunsa huuhtonut huuhtoja vaikutti tuomari-Arjaan kahdella löydöksellään.

   Kuinkas se nähdään, onko se aitoa?

   Joskus sitä puraistiin...

   Jos mä nyt tätä puraisen, niin on hampaissa kultahipun kokoinen reikä ... Eikä ole edes kultahampaat!

Arjaa kiidätettiin messuosastolta toiselle läheskuin ohjelmaa ei olisi etukäteen suunniteltu. Arjaa noutamaan tullut tuttu kasvo Sky Breakers-stunttiryhmästä antoi jo luvan enteillä jotain, joka sai Arjan puhumaan levottomasti. Ensin siirryttiin kuitenkin Biltema-Motorshown reunalle, jossa Arjalle kerrottiin tehtäväkseen maata maassa Mika Taimiston hypätessä hänen ylitsensä tasamaalla moottoripyörän kanssa.

Osittain pelleilyluonteisen shown ja juontajan yhteistyönä luodut "ajovirheet" ja läheltä piti -tilanteet saivat selkeästi Arjan äänensävyn muuttumaan hänen jutellessaan ympäröimänämme alueen reunalla. Vaikka järjestysmiehet Arjan pyynnöstä etsivätkin Fortunan jäseniä katsomaan pomonsa rohkeita temppuja, ei heitä paikalle ilmeisesti saatu.

   Tässä tempussa on näiden messujen aikana halvaantunut vasta neljä. Mutta tänään ei ole kukaan vielä!

   Kyl siinä sitten on aika suuri todennäköisyys...

   Kyllä hän on yleensä onnistunut, mutta tietenkin nämä tunnetut vieraat saavat hänet aina vähän hermostumaan.

Oli aika Arjan siirtyä iltapuvussaan makuulle juontajan työmaalle, johon juontajasedän ei auttanut muuta kuin mennä makaamaan vierelle. Salamannopeasti tilanne oli ohitse ja moottoripyörä kuljettajineen heidän toisella puolellaan. Ei siihen Mika paljoa jättänyt pelivaraa. Arjalle palkinnoksi annettiin haaste Sky Rocket -heittoistuinmatkalle, johon Arja suostui, kertomansa mukaan jonkinasteen pöhlö tunnestusti ollessaan.

   Tiedättekö, miksi tuota pyörää on niin tavattoman helppo ajaa? ... No, siinä on lukkiintumattomat jarrut. Tiedättekö, missä se lukkiintumaton jarrumekanismi on? ... No, se on tuossa Mikan etusormessa!

   Mä voisin ottaa ne jarrut koeajoon!

   Arja haluaa sun etusormesi illaksi koeajoon, mitäs sanot?

Arjan hierojataidotkin meinataan näyttää, mutta lopulta aika paransi vaivat, kun Mika "loukkasi" strategisen paikan bensatankin päälle pudotessaan. Mutta ei naisen ääni paljon rentoutunut esitystä seuratessaan ja ympäröiviä huvittikin Arjan tahattomat kiljaisut moottoripyörätaiturin tehdessä temppujaan. Erityisesti nousu nelimetriselle lavalle lähes pystysuoraa ramppia pitkin lennähtäen tuotti kohtuullisen vingahduksen.

Arjaa kiidätettiin ilman hengähdystaukoa kohti Sky Breakersien tutuista benjikoreista poikkeavaa Sky Rocket -heittoistuinta. Arja ehti sanella kävelyn aikana monenlaisia mutinoita, eikä häntä helpolla päästetty, sillä hän joutui lähietäisyydeltä seuraamaan edellisen uhrin singahdusta sekunnin osassa 60 metrin korkeuteen. Sanoi mitä sanoi, jännittäneen tuntuinen Arja pyyteli hakemaan paikalle Fortunan pojat, sillä "he sanoivat haluavansa nähdä, kun mä teen tämän". Antti iski lopulta kännykän Arjan kouraan ja saimme seurata Arjan vapisevia sormia hänen yrittäessään soittaa pojille. Eikä äänikään rennoimpia ollut. Parhaansa hermostuttaakseen teki Bilteman juontaja kertoessaan Arjan soittavan vakuutusyhtiöönsä tarkistaakseen henkivakuutuksen voimassaolon. Arja toivoi vielä pääsevänsä vessaan.

   Hei, mitäs tuolla jalkaa pitkin valuu?

Oli aika antaa korvakorut ja käsilaukku hellään hoivaamme ja tilanteeseen erikoisesti iltapukuun pukeutuneen Arjan siirtyä kohti heittoistuinta. Juontaja ilmoitti hameen käytön olevan "kielletty".

   Niin että kaikki näkee millaiset pikkuhousut...

No, juontaja nosti Arjan hameineen kevyesti komeassa kaaressa istuimeen, jonka ympärillä aurinkolasien taakse piiloutuneet miehet rupesivat sitomaan Arjaa kiinni laitteeseen.

Nosturien kiristäessä köysiä oli aika hiillostaa Arjaa huudoillamme ja juontajan jutuilla. Lähtölaskenta alkoi viidestä rauhallisesti, mutta toisin kuin oletettiin, ei mitään tapahtunutkaan ykkösen kohdalla, vaan jo kakkosen kohdalla oli harmaa iltapuku sisältöineen hävinnyt Saabin ohjaamosta.

Taivaalta kuuluneet naurunsekaiset kiljahdukset paljastivat, kuka on ja missäpäin. Tuoli teki ilmassa useita voltteja ja tarkoin silmin voimme kuvitella Arjan ilmeen hiusten hulmutessa aivan valtoimenaan. Lopulta kaikki hiljeni. Nosturit laskivat alas liikkumattoman möykyn.

   Hei, Arja, tee jotain, niin tiedetään onko siellä eloa!

Niin harmaasta vaatteesta sojottavat raajat rupesivat vispaamaan ilmaan suuremmin liikkein kuin järki sallisi ko. asulle. Eivätkä käsittääkseni edes Korisevan suvussa hengettömät kikata siihen malliin.

   Minkä värinen on puvun etuosa?

Kiinnostuneesti seurasimme, kun juontaja jutusteli alas laskeutuneen Arjan kanssa ja nosti hänet vaakatasossa pyöräyttäen pois Saabin ohjaamosta.

   Nyt kaikki näki...

   Siksi mä sut pyöräytinkin kerran ympäri!

Heti alas laskeuduttuaan Arja kehui kokemusta estottomasti ja niinpä juontajan oli helppo mainostaa laitetta yleisölle. Helpottuneelta kuullostanut Arja vastaanotti lahjoja ja vastaili innostuneesti kysymyksiin. - Ja lisää halauksia Sky Breakersien Pialle ja pojille.

Järjestysmiesten viedessä Arjaa kohti ravintolateltan takakoppia puhetulva vain lisääntyi ihan kuin sanoja olisi ollut padottuna Arjan kireytyneen kurkunpään taakse. Kiiruhdus ravintolatelttaan kannatti ja lähes vanhat tutut paikat olivat taas käytössämme kolmannen ja viimeisen setin alkaessa kuuden aikoihin. Jännitimme, mahtaakohan Arjan ääni vapista vielä lavallakin, sillä toipumisaikaa oli hänellä alle vartin verran.

Kolmas osuus alkoikin taas Mieli maailmoja juoksee -laululla, ja myös TurkuTV:n haastattelussa Arjan mainitsema Pocahontas-laulu kuultiin uudelleen.

   Joka kerta sen sanat koskettavat minua, kun laulan sen...

Aika kului kuin siivillä, kun Arja lauloi tuttuja laulujaan ja käyskenteli ajoittain lavassa olevalla catwalkilla, jota lapset ympäröivät.

Viimeisen laulun, eli vanhojen laulujen potpurin sanatkin harhailivat välillä ties missä ... "...niin kesken kaiken pallin pariovet auki tempaistaan..." Sekä lavalla että pöydissä huomattiin, mitä laulaja tuli laulaneeksi. Jutut olivat välillä olleet suorituspaikoilla jo ennestään astetta levottomampia.

Messuyleisö sai hienosti taputettua ylimääräiseksi yhteislauluksi spiikatun Hymyhuulet. Kello oli jo noin puoli seitsemän illalla, eli messupäivä Turun messuaukiolla oli kulunut hyvin nopeasti. Nopeasti loppui myös Arjalta nimmarikortit, mutta tämä ei ollut kuitenkaan ongelma, koska naisella energiaa riitti vielä kommentoimaan päivän upeita suorituksia meille puhelin-, Fortunan haku-, kuvaus- ja korvakorujen kannattelutoimintoja toteuttaneille.

Kaikki jännittävä loppuu aikanaan, kuten filmikin (ei siihen mennytkään neljä keikkaa yhdelle rullalle...) ja Turun messut aurinkoisen maanantain 18.8.1997 osalta.

Miltä näytät kahden
rakettilennon jälkeen?

Keskiviikkona 20.8.1997 Punkalaitumen Särkän lavan kahvihuoneessa Arja kertoi mm.:

   Mun oli alunperin tarkoitus mennä siihen huuhtomaan kultaa ... Enhän mä voinut mennä siihen istumaan... siinä olisi pitänyt istua silleen jalat siinä lammikossa.

   Se oli aika harvinaista, että yleensä suostui siihen moottoripyörätemppuun ja siihen lentoon. Aikaisemmin oli vain Koivusalon Timo ollut näistä esiintyjistä. Ja että yleensä naisesiintyjä... Olin ensimmäinen naisesiintyjä, joka uskalsi siihen lähteä.

   Niin, sitten se sano, että hän menee makaamaan sitten siihen etupuolelle... "Niin, että se törmää sitten minuun jos se ei onnistu...", sanoin, mutta se sanoi, että jos se epäonnistuu, niin se ainakin nousee ilmaan häneen osuessaan ... Siis jos se ei saa sitä nousemaan ajoissa.

   Mä jännitin kamalasti, kohta se lähtee, kohta se lähtee, ja hyvä etten kieleen puraissut, kun se sitten kakkosen kohdalla lähti... Hame vaan lähti korviin... Niin mä sanoin, että kaikki näki ne mun pikkuhousut.

   Hyvä, että hame oli siellä naaman edessä, niin ei näkynyt se ilme. [Antti]

   Kattokaa nyt, ne köydetkin näytti niin nirhaantuneilta.

   Tää on sitten sen lennon jälkeen, kaikki nää korut puuttuu. Ne jäi sinne, kun annoin ne pois ennen sitä lentoa.