P  A  N  U     T  U  O  M  I  N  E  N


3. lokakuuta 2002

Kun sai kerran yleisönä olla...

Helteinen ilta Kakkosella

Varhainen lintu madon löytää - eli kiitos Pialle, joka jo heinäkuun alussa oli nähnyt Teksti-tv:ssä ilmoituksen uudesta "Jos sais kerran" -viihdeohjelmasta, jonka juontaa Arja Koriseva ja Joel Hallikainen. TV2 pyysi kiinnostuneita 10 - 25 hengen ryhmiä ilmoittautumaan tämän uuden musiikkiviihdeohjelman yleisöksi 21.8. alkaviin nauhoituksiin.

Olin jo keväällä miettinyt, että koska nauhoitukset tehdään varmaankin kaukana Tampereella, ei tämän ohjelman nauhoituksissa tule käytyä. Silti hieman innostuin Pian ehdotuksesta vaadittavan porukan keräämiseksi tutuista Arja-faneista, ja kun kiinnostuneita lähtijöitä 14. päivän kolmilammin keikalla löytyi, oli syytä ryhtyä toimiin.

Soitto heti maanantaina lomalta palanneelle tuotantosihteeri Anu Köyhäjoki-Järviselle ei tuottanut pettymystä, mutta ei tosin iloakaan. - Vasta keskiviikkona, kun Anu oli sopeutunut takaisin työelämään, sain puhelun, jossa hän vahvisti, että 15 - 20 hengen ryhmämme kelpaa heti ensimmäisiin nauhoituksiin. Heittämäni ikäjakauma "20:n ja 40:n väliltä" oli juuri sitä, mitä yleisöksi "haluttiin".

Jännittäen odotimme, minkä kokoinen ryhmä oikeasti saadaan kasaan. Elokuun toisella viikolla ryhmän kooksi lopulta varmistui 19, ja samalla Anu Kakkoselta soitti, että nauhoituksen alkua on siirretty lavasteiden kokoamisen vuoksi kahdella tunnilla eteenpäin, kello 18:aan. Muutaman "turhan" sähköpostiviestin jälkeen lopulta sain sovittua myös ryhmämme toivotun saapumisajan ja tapaamispaikan Tohlopin studioilla.

Saapuminen Tohloppiin

Keskiviikko 21.8. on lämmin päivä - lämpömittari kohoaa noin 30 asteeseen iltapäivän helteessä, matkalla kohti aurinkoista Tamperetta ja pientä Tohlopin järveä. Arja-fanit ovat tällä kertaa täsmällisiä, aikaisimmat olivat saapuneet paikalle varmaankin jo tuntia etukäteen. Anu vastaanottaa ryhmämme pääoven tilavassa tuulikaapissa ja antaa "lupaamansa" kahviliput. Pullapitkon siivu oli ekstraa - siitä ei ollut puhetta etukäteen, kahvista oli...

Kahvi ja tee maittavat tai eivät maita itse kullekin, ja kymmentä vaille kuusi palaamme ruokalasta aulaan, jossa Anu ja äänestyslaitteiden hoitaja Ari Solja kertovat vihdoin yleisön kohutusta roolista ohjelmassa: tehtäväksemme tulee erilaisten äänestysten suorittaminen jokaiselle jaettavalla äänestyslaiteella. Tarkemmin tämä selviää, kun astelemme 70-luvun kuosein koristeltuun studioon ja äänestyslaitteet saatuamme asettaudumme yleisön korkealle korokkeelle.

Vaikka yksi tehtävämme on äänestää ohjelman artistivieraille Kirsi Rannolle ja Timo Turpeiselle haluamamme biisi kolmen yllättävän vaihtoehdon joukosta, emme kuitenkaan oikeasti saa äänestää. "Koska kaikkia lauluja ei ole näin ensimmäiseen nauhoitukseen ehditty harjoitella", suurimmalle osalle yleisöä kerrotaan, mitä biisiä heidän pitää äänestää Kirsin ja Timon kohdalla. "Muissa ohjelmissa äänestetään oikeasti", tulevia katsojia lohdutetaan. (Kuinkahan he ehtivät harjoitella biisit myöhemminkään, kun nauhoituksia on vastedes kahdet päivässä?)

Onneksi toiseen äänestystehtävään saamme kaikki valtuudet, eli saamme luvan vapaasti äänestää joko Arjan ja Timon tai Joelin ja Kirsin joukkuetta paremmaksi. Jo harjoitusäänestys vihjaisee, että Arja-faniporukkamme pystyy ainakin auttamaan Arjan joukkuetta, vaikka muuta huomiota emme tule ohjelmassa saamaan. Yleisönä on näes varsinaisesti karaokeporukka, tällä ensimmäisellä kerralla Kiuruveden Vihreiltä niityiltä.

Studio-orkesteri Fortuna on jo studiossa, ja kapellimestari Heikki "Hexa" Elokin sinne saapuu. Ohjelmaformaatin "isä" Kari Tyni norkoilee studion reunassa huolestuneen näköisenä. Arja ja Joel saavat runsaat aplodit, kunhan heidät ensin hämärässä hallissa huomataan. Joel pukeutuneena vaaleaan nahkaiseen takkiin ja Arja vastapainoisesti kireisiin housuihin ja tiukkaan navan paljastavaan toppiin. Ainakin silmänruokaa on siis mieskatsojille formaattiin suunniteltu...

Hauska studio-ohjaaja (studio-ohjaajat ovat yleensä joko hassuja tai haudanvakavia) saapuu tervehtimään yleisöä, mutta ohjelman ohjaaja Rami Lindholm saa porukan repeämään esittäytyessään. Hänen on helppo saada porukka mukaan, hänhän on saanut oppia varmaan sirkuskoulussa - ainakin vaatteensa hän on sirkuksesta hankkinut. Ohjaaja kertoo ohjeet ohjelman alun taputuksiin, muuten yleisöltä toivotaan vaan jatkuvaa mukanaoloa ja jammailua.

Kuvaus käyntiin

Nauhoitukset alkavat rivakasti. Kakkosen tapaan ohjelma alkaa Arjan ja Joelin "keskustelulla" flyygelin vierellä; sopivan likeisen asennon saavuttaminen kestää tovin. Arja heläyttää onneksi ajan kuluksi ilmaan ilahduttavan naurunsa ja Joel "heterojuttunsa". Varsinainen show aloitetaan Arjan ja Joelin duetolla "Poing, poing, poing", jonka esitetään Fortunan tuttuna sovituksena vauhdikkaan lavashow'n kera. Alkulöpinöiden jälkeen artistivieraat Kirsi ja Timo kutsutaan paikalle ja historian ensimmäinen "Jos sais kerran" -kilpailu alkaa.

Olemme uskoneet Arjan juontavan televisiossakin sitä mitä sylki suuhun tuo, ja sitä illuusiota meinasi romuttaa pääkameraan asennettu prompteri, jossa valmiit kysymykset ja "hauskat" jutut vierivät juontajien silmien edessä. Mutta Arja vetelee tarinaa siitä huolimatta ainoasta hihastaan, ja mikä voi olla sen mukavampaa. Ohjelman seuraamisen kannalta on ikävää, että yleisökoroke ei ole kunnolla porrastettu ja haastattelupiste on studion lattiatasolla - ohjelmassa juontajat ja vieraat kun istuvat tiikerikuosisilla jakkaroilla lavan edessä - selin yleisöön päin.

Kirsi ja Timo esittävät alkulöpinöiden jälkeen omat jukeboksitoivebiisinsä "Sata salamaa" ja "Kuinka voit väittää". Meidät yleisössä esitellään Kiuruveden Vihreiden niittyjen karaokeryhmäksi ja tehtävämme on "päättää, kumpi joukkue on tänä iltana parempi". Ensimmäinen kilpailuäänestys kirvoittaa Arjalta huikeat huudot, sillä hänen joukkueensa on reilulla prosenttiosuudella kilpailun kärjessä. Manipuloitujen biisiäänestysten ja esitysten jälkeen suoritettava kilpailutilanneäänestys on edelleen voimakkaasti suuntaa antava.

Purkitus sujuu niin sujuvasti, että pelkään välttyvämme ensimmäisen nauhoituksen kommelluksilta ja nauruilta, joita Arjakin oli jo Uittamon keikalla kuun alussa "luvannut". Mutta onneksi ohjelman käsikirjoituksessa on vielä viilaamista - karaokevieras Jari Rothin esittelyyn on suunniteltu niin monta kysymystä, että homma menee ohjaajan ukaasilla poikki. Uudessa otossa Arjalle annetaan lupa tehdä yksi kysymys - prompterilla rullataan vauhdilla ohi viiden - kuuden ennalta suunnitellun kysymyksen.

Yleisökorokkeella tehtävä karaoke-esiintyminen ei onnistu kovinkaan hyvin, ja nauhoitus katkaistaankin seuraavan kilpailutilanneäänestyksen jälkeen. Itse joukkueet eivät ole tässä välissä näet tehneet mitään, joten uuden äänestyksen tarve herätti hämmennystä. Formaatti-Tyniä huudetaan apuun. Samalla saadaankin uusi tilaisuus ottaa hieman epäonnistunut karaokelaulu uusiksi, joten aikaa "kelataan" takaisinpäin useita minuutteja. Tauko kestää mukavasti, kaikenlaista sattuu ja tapahtuu. Lopulta päätetäänkin saman tien palata takaisin Timo Turpeisen "Sukkula Venukseen" -laulun alkuun.

Uuden karaokelaulun jälkeen katsotaan uudelleen aikaisemmin äänestetty kilpailutilanne. Kirsi ja Timo saavat vuoron esittää yhden laulun omasta tuotannostaan ("Soitellaan" ja "Valoa ikkunaan"). Seuraavassa äänestyksessä Arjan joukkueen turvallinen johto muuttuu yhtäkkiä suunnattomaksi tappioksi. (Koska Arja-fanien lojaaliudesta ei ole epäilystäkään, epäilys kohdistuu äänestystulosten luotettavuuteen yleensä!)

Ennen duettopokeria vieraat joutuvat kertomaan yhden häpeämänsä kokemuksen "armopisteiden" saamiseksi. Kirsiä hotellitelevision tuhoamisen tunnustaminen ei auta, sillä uusi äänestystulos palauttaa Arjan joukkueelle jälleen tutun tuntuisen johtoaseman.

Duettopokerissa kilpailevat joukkueet valitsevat toisilleen yhden duettobiisin viiden vaihtoehdon joukosta. Vuorotellen tapahtuva lauluvaihtoehtojen pudottelu sujuu hitaahkosti Arjan ja Joelin höpistessä mitä hauskempia perusteluja valinnoilleen. Leikki keskeytetään. "Pitää edetä paljon nopeammin - tähän on varattu kolme ja puoli minuuttia aikaa."

Uudelleen otettaessa studio-ohjaajan huitominenkaan ei auta, vaan Arja ja Joel vieraineen höpisevät auttamatta yli sallitut kolme ja puoli minuuttia. Tulos kuitenkin saadaan, eli Joelin joukkue saa laulettavakseen ennalta arvatun "Rotestilaulun", Arjan joukkueen saadessa samaan kategoriaan kuuluvan "Pronominirockin". Kolmannessa otoksessa ei paljoa pulinoita sallita, ja silti aikaraja ylittyi varmasti. Onneksi pääsemme eteenpäin, sillä yleisölehterillä seisominen rupeaa käymään jo voimille.

Hexa kertoo tuloksen: "Arja ja Timo aloittaa". Vauhdikkaan Pronominirockin jälkeen kuulemme laahustavan Rotestilaulun. Arja ja Timo seuraavat yleisökorokkeelta Joelin ja Kirsin laulua, kunnes on aika ohjelman loppuhuipennuksen, eli ratkaisevaksi jäävän äänestyksen.

Arjan ja Timon joukkue voittaa selkeästi, yli 70 % osuudella yleisöäänistä!

Vieraille jaetaan palkinnoiksi ainoastaan kukkapuskat. Lopputunnuksen ajan kukitetut vieraat ja juontajat halailevat ja kiittelevät yleisöä. Joel heittää läppää Arja-solmiostani (no. 3) ja Arja halattuaan kertoo muistavansa että sanoimme tulevamme tähän ensimmäiseen nauhoitukseen. Todennäköisesti hän ei sitä aiemmin muistanutkaan, vaikka nauhoituksen alussa mm. Hannun korokkeella huomasi!

Studio-ohjaaja palauttaa ensimmäisen nauhoituksen onnistumisesta riehaantuneet ihmiset maan pinnalle: Duettopokeri lauluineen vei liikaa aikaa ja nyt selvitellään, mitä otetaan uusiksi. Studiossa pidetään pikapalavereja siellä täällä ja muusikotkin näyttävät karkailevan jo pois. "Otetaanko molemmat laulut uudestaan? ... Molemmat? ... Siis pelkkä Pronominirock uudestaan", studio-ohjaaja yrittää ymmärtää ohjaamossa piileskelevää taiteilijaa.

Arja kerää kukkapuskat maljakkoon flyygelin taakse. "Laitetaan nämä kukat takaisin, etteivät jää näkyviin..." Uutta pokeriosuutta ollaan jo aloittamassa, kun kapellimestari Hexa pyytää aikalisää:

Kun uusintakin saadaan purkkiin, vielä pyydetään odottamaan, jotta ohjaaja ehtii laskea ohjelman pituuden. Saamme ensimmäisen kunnon tilaisuuden ottaa Arjasta valokuvia, kunnes studio-ohjaaja estää yleisön karkaamisen lehteriltä. "Odottakaa vielä niillä paikoillanne, katsotaan pitääkö jotain haastatteluja ottaa vielä uudestaan lyhyempänä."

Parin yleisöpätkän jälkeen se on siinä. "Kiitoksia! Olitte hyvä yleisö, tulkaa uudestaankin!" Tekniikan työntekijät katoavat salamana paikalta heti salivalojen sytyttyä ja yleisen hälinän alkaessa. Saamme nyt tilaisuuden ottaa Arjasta kunnon poseerauskuvia, sekä Joelin kanssa että ilman. Valomies saadaan lopulta vielä takaisin töihin, joten myös virallisia YLE:n valokuvia otetaan haastattelupaikalla valaistujen lavasteiden edessä.

Jäähyväiset

Kello käy jo iltayhdeksää, mutta ulkona hiljaisella TV2:n etupihalla lämpötila on vielä 22 astetta. Arja ja Joel astuvat yhdessä sivurakennuksen ovesta lähteäkseen keskustan ravintolaan palaveriin. "Näin ensimmäisten nauhoituspäivien jälkeen käydään vielä tätä formaattia läpi Joelin ja Karin kanssa." Arja kertoo olleensa Tohlopissa jo koko päivän harjoitusten vuoksi, eikä syödäkään ole ehtinyt kuin kahvia ja yhden jogurtin. "Yhdeksältä pitää olla maskissa", Arja kertoo huomisesta ja huokaa tuttuakin tutumpaan tapaansa.

Joel jatkaa tuttua pelleilyään vielä kaahatessaan autolla Arjan auton vierelle kokoontuneiden fanien sekaan. Arja lähtee Joelin perään, muutenhan hän ei olisi koskaan palaveriinsa löytänyt...

Historian ensimmäisissä Jos sais kerran -nauhoituksissa oli hauska olla mukana - ohjelmahan on menestys jo ennen syntymäänsä: Anu Kakkoselta kertoi, että "Kyllä vaan on kaikki nauhoitukset täyteen buukattu. Hyvä ennakkomainostaminen/ruutupuffi varmaan toi ohjelmaan kiinnostavuutta ja tietenkin juontajien omat persoonat.". Toivotti kuitenkin meidät tervetulleiksi uudelleen yleisöksi.

Ensimmäinen nauhoituskerta oli muutenkin hyvä valinta: Arja puolestaan kertoi Mäntsälän keikalla muutaman päivän myöhemmin, että torstaina he saivat purkitettua kaksi jaksoa samassa ajassa kuin tämän ensimmäisen keskiviikkona.


Näet ArjaWordin hienompana, jos hankit uudemman Internet-selaimen!